Veljekset viljelemässä tulevaisuutta

Perniön Ylönkylän maisema näyttäytyy kesäkuun kirkkaassa auringonpaisteessa postikorttimaisen vehreänä. Ei ristin sielua – peltoa ja sitä reunustavaa metsää kyllä. Täällä on hyvä asua ja elää, Kalle Vainio vahvistaa. Helppo uskoa. Vainion peltojen välissä näkyvät perheen asuinrakennukset sekä sivubisneksen, Veljesten Suolakurkun, tehdashalli.  

Juho ja Kalle tarttuivat puikkoihin 2021 kotitilan sukupolven vaihdoksen myötä, ja 185 hehtaaria on pitänyt miehet kiireisinä. Veljesrauha on kuulemma säilynyt ja työnjakokin toimii: Kalle hoitaa kylvämisen ja konehuollon, Juho puintityöt. Paitsi että välillä tehdään ristiin ja ikinä ei aamusta tiedä mitä päivä tuo, he toteavat. Ja jos kinataan niin harvoin mistään suuremmasta.  

Kolmekymppisillä veljeksillä on takanaan jo kymmenisen vuotta maataloustöitä. Juho muistelee rukiinviljelyn alkaneen tilalla vuonna 2016. Nyt sitä on 27 hehtaaria, kaikki ilmastoruista. Rukiin lisäksi tilalla kasvaa kauraa, ohraa, sokerijuurikasta ja niitä sivubisneksen avomaakurkkuja sekä ensimmäistä kertaa myös pensasmustikkaa. Rukiin lannoitus ja kasvisuojelutoimenpiteet tehtiin huhti–toukokuussa, puinti ajoittuu heinäkuun lopusta elokuun alkuun. Kuiva alkukesä luo oman jännityskertoimensa sadon suhteen ja alkava hellejakso ratkaisee paljon. Jos se jatkuu, satopotentiaali heikkenee. Kovia helteitä voi seurata aina ukkosmyrskyt, jotka voivat tehdä tuhoa. Paljon on pois omista käsistä, säälle kun ei voi mitään.

Vähemmän päästöjä, enemmän hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta 

Vainiot ovat olleet mukana Ilmasto & Luonto -viljelyohjelmassa ohjelman alusta saakka. Ajatusta ei tarvinnut heille erityisesti myydä, sillä ’me ollaan aina avoimia kaikelle, mitä ympäristöasioissa voidaan tehdä’, Juho toteaa. Veljesten mukaan tilan toiminnassa on huomioitu ympäristö jo lähtökohtaisesti niin hyvin, ettei ohjelmaan osallistuminen tuntunut erityisen vaativalta. Muutamia uusia asioita se toi silti mukanaan. 

Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman toimenpiteillä pienennetään viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä, sidotaan hiiltä maaperään ja tuetaan luonnon monimuotoisuutta. Ohjelman toimenpiteiden arvioidaan vähentävän noin 15 % rukiin viljelyn kasvihuonepäästöjä verrattuna lähtötilanteeseen. Käytännössä sopimusviljelijät sitoutuvat käyttämään alhaisen ilmastovaikutuksen lannoitteita, vähentämään päästöjä käyttämällä 100-prosenttista biopolttoaineita, sitomaan hiiltä maaperään aluskasveilla ja nurmella, hyödyntämään täsmäviljelyä ja ajamaan taloudellisesti sekä tukemaan luonnon monimuotoisuutta lintujen pesimäalueilla ja kukkivilla vyöhykkeillä.  

Iso osa ohjelman vaatimista toimenpiteistä, kuten alhaisemman ilmastovaikutuksen lannoitteet, hiilen sitominen kerääjäkasveilla ja nurmella sekä täsmäviljelyn ja automaation hyödyntäminen oli Vainioilla jo käytännössä. Uutta ja ohjelman tuomaa oli siirtyminen biopolttoaineeseen sekä kukkapellot. Vainiot toivottavat pörriäiset lämpimästi tervetulleiksi nyt jopa liki kolmen hehtaarin alueelle, onhan niistä iloa myös kurkkubisnekselle. Ohjelman noudattamisen Vainiot ovat kokeneet sopivaksi tukijalaksi kestävän viljelyn saralla. Tärkeimpinä Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman yksittäisinä toimenpiteinä he pitävät täsmäviljelyä ja biopolttoaineiden käyttöä. Vaivaa ohjelmasta ei juuri koidu, sillä lisäkirjanpitoa ja seurantaa aiheuttavat ainoastaan kuitit, joilla todennetaan biopolttoaineen ja sallittujen lannoitteiden käyttö.  

Porkkanakin ohjelmaan on toki piilotettuna. Ilmasto & Luonto rukiin tuottajat saavat rahallisen kannustimen, joka kiinnostaa tuottajia rukiin hinnan vaihdellessa. Vainiot pitävät korvausta tärkeänä kannustimena aikana, jolloin kuluttajatkin ymmärrettävästi menevät kukkaro edellä.   

’Ruista viljellään mielellään enemmänkin, jos kysyntää riittää. Onhan se kiva kuluttajalle ostaa Vaasan-ruisleipää, joka on ilmastoystävällisemmin tuotettua’, Juho Vainio kertoo. ’Kotimainen ruis on paitsi hyvää kansanterveydelle, myös hyvää kotimaiselle ruuantuotannolle. Tässä maailmantilanteessa jokaisen on hyvä miettiä kulutusvalintojaan’, Kalle jatkaa ja kannustaa tutkimaan tuotteiden alkuperää. Eksymme aiheesta ja puhumme hetken ohuista ruispaloista ja niiden täydellisestä sitkeydestä. Tuli nälkä.

Nykytuulia ja tulevaisuususkoa 

Vainioilla on vahva usko kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuteen. Ala kiinnostaa nuoria, myös niitä, jotka eivät ole kasvaneet maatiloilla. Uusi teknologia mahdollistaa täsmällisemmän viljelyn ja kasvukauden datan keräämisen, mikä kiinnostaa ympäristöasioistakin hyvin kartalla olevaa digisukupolvea. Maailma on pienentynyt, ja tuorein tieto leviää ammattilaisten kesken nopeasti Instagramissa ja Facebookissa. 

Viljelijöillä on heidän mukaansa iso rooli suomalaisen ruokaketjun kestävässä tulevaisuudessa. Myös halua toimia ratkaisijana löytyy. Kestävämmän viljelyn puolesta tehdään koko ajan töitä, joita löytyy vielä esimerkiksi peltojen kasvukunnon parantamisessa ja täsmäviljelyn hyödyntämisessä, jotta pystytään tarkemmin seuraamaan esimerkiksi riittävää lannoitusta. Kun on enemmän tietoa taustalla, ei tarvitse arvailla. Tulevaisuudelta he toivovatkin entistä tarkempaa dataa myös Ilmasto & Luonto -rukiin tuotannosta. Tehty työ muuttuu entistä arvokkaammaksi, kun sen vaikutuksia voi mitata.  

Palkitsevinta työssä on kuitenkin kasvun seuraaminen. Siitäkin veljekset ovat yhtä mieltä.