Ilmasto & Luonto on Lantmännenin tulevaisuuden viljelyn ohjelma, jota on vuodesta 2021 lähtien toteutettu kotimaisen rukiin viljelyssä lähes sadan suomalaisen sopimusviljelijän kanssa. Vuonna 2024 ohjelman mukainen viljely kattoi noin 18 prosenttia** kotimaisen rukiin kokonaistuotannosta. Kevätkylvöissä ohjelmaan liittyy noin 20 kotimaisen kauran sopimusviljelijää, ja tavoitteena on laajentaa viljelyä vuosittain.
Konkreettinen ratkaisu viljelyn päästöjen vähentämiseen
Merkittävä osa viljapohjaisten elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä syntyy viljelyn aikana. Mitattavan ilmastovaikutuksensa ansiosta ohjelma tarjoaa yhden konkreettisen ratkaisun tieteeseen ja Pariisin ilmastosopimukseen perustuvien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen viljan viljelyssä. Ohjelmassa tuotettavaa kauraa tullaan käyttämään Vaasan- ja Myllyn Paras -tuotteiden valmistuksessa.
– Olemme iloisia, että viljelyohjelmamme laajenee myös kotimaisen kauran viljelyyn. Kiitos tästä kuuluu suomalaisille viljelijöille, jotka ovat innolla lähteneet mukaan ohjelmaamme. Yhdessä voimme saada aikaan merkittäviä tuloksia ja samalla vahvistaa edelleen ohjelmamme vaikuttavuutta, sanoo Lantmännen Agron viljajohtaja András Koroknay-Pál.
– Kauraleipien hiilijalanjäljestä jopa 60 prosenttia syntyy viljelyn aikana, ja siihen ohjelmamme voi konkreettisesti vaikuttaa. Ohjelman laajentaminen kauran viljelyyn on seuraava askel matkallamme kohti tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden saavuttamista, kertoo Lantmännen-konserniin kuuluvan Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Mantere.
Ohjelman toimenpiteiden arvioidaan vähentävän keskimääräisen kotimaisen kauran viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä jopa 30 prosenttia verrattuna lähtötilanteeseen*. Päästöjä vähentäviä toimenpiteitä ovat vähähiilinen lannoite, 100-prosenttisten biopolttoaineiden käyttö työkoneissa, täsmäviljely ja taloudellinen ajotapa. Lisäksi ohjelmassa tuetaan luonnon monimuotoisuutta jättämällä pelloille kukkivia vyöhykkeitä pölyttäjille sekä pesimäalueita linnuille. Alus- ja kerääjäkasvien viljely pääkasvien rinnalla lisää hiilensidontaa maaperään. Viljelijöille maksetaan ohjelman mukaisista toimista erillinen hintalisä.
Ohjelma on dynaaminen ja uusia toimenpiteitä lisätään säännöllisesti. Viime vuonna Lantmännen sisällytti Yaran vähähiilisen lannoitteen osaksi Ilmasto & Luonto -ohjelmaansa päästövähennyksiä vauhdittaakseen. Lannoitteen hiilijalanjälki on 80–90 prosenttia pienempi kuin nykyisin parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla valmistetuilla lannoitteilla***, ja se vähentää merkittävästi viljelyn päästöjä. Lisätietoja aikaisemmassa tiedotteessa: https://www.lantmannen.fi/uutishuone/2024/lantmannen-ottaa-vahahiilisen-lannoitteen-osaksi-kestavan-viljelyn-ohjelmaansa--vahentaa-merkittavasti-rukiin-viljelyn-paastoja/
*Ohjelman toimenpiteillä arvioidaan olevan mahdollista saavuttaa jopa 30 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt keskimääräiseen suomalaiseen kauran viljelyyn verrattuna. Keskimääräisen kauran viljelyn lähtötilanne on määritetty keskiarvona kotimaisen kauran viljelyn tilastollisista ja arvioiduista tiedoista vuosina 2015–2020, jolloin Ilmasto & Luonto -ohjelman toimenpiteet eivät olleet käytössä. Päästövähennyksien vertailukohtana on käytetty useamman vuoden keskiarvoa, sillä viljojen vuosittaiset satomäärät ja samalla myös satoon suhteutetut kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat paljon. Päästövähennyksen laskennassa ei ole huomioitu turvemaiden tuottamia päästöjä. Mikäli nämä lasketaan mukaan, päästövähennyksen arvioidaan olevan noin 25 %. Laskelmissa sovelletaan vähähiilisen lannoitteen ja osittain biopolttoaineen osalta massabalanssimenetelmää, jonka mukaisesti todennetut päästövähennykset voidaan allokoida sopimusperusteisesti tietylle arvoketjulle ilman tuotteiden fyysistä erottelua läpi arvoketjun. Myös viljan allokointi lopputuotteelle tapahtuu massabalanssiperiaatteella. Lisätietoja laskennasta: https://www.lantmannen.fi/ilmasto-ja-luonto/nain-ilmasto--luonto--ohjelma-toimii/nain-laskemme-ilmastovaikutuksen/
**Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelman mukaisesti viljelty ruisvolyymi (noin 8000 tonnia) kattoi vuonna 2024 noin 18 prosenttia kotimaisen rukiin kokonaissadosta (44 milj. kg). Lähde: Luonnonvarakeskuksen satotiedot 20.2.2025.
*** EU:ssa ja Norjassa tuotetuilla nitraattipohjaisilla mineraalilannoitteilla (BAT, Best Available Technology) on N2O-puhdistuskatalyytin käytön ansiosta jo tänä päivänä noin 50-60 prosenttia pienempi hiilijalanjälki verrattuna useimpiin EU:n ulkopuolella valmistettuihin lannoitteisiin.
Lisätietoja:
Mari Dunderfelt, brändi- ja viestintäjohtaja, Lantmännen (Suomi)
Puh. 040 556 5721
mari.dunderfelt@lantmannen.com