Näin laskemme ilmastovaikutuksen

Laskemme ja seuraamme tarkasti Ilmasto & Luonto -ohjelman toimenpiteiden ilmastovaikutuksia. Haluamme kertoa avoimesti ilmastolaskelmissamme käytetyistä periaatteista, oletuksista ja keskimääräisistä tilatiedoista. Riippumaton taho on arvioinut laskelmamme.  

Laskentaperiaatteet

Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman aloittamisesta lähtien olemme noudattaneet muutamia perusperiaatteita. Tavoitteenamme on ollut tehdä ohjelmasta helposti ymmärrettävä ja tuottaa päästövähennyksillä todellista hyötyä. Samalla olemme halunneet varmistaa, että emme lupaa sellaista, mitä emme pysty toteuttamaan. Seuraavassa kuvataan tarkemmin näitä periaatteita.

Päivitämme säännöllisesti ohjelman kriteerejä

Ilmasto & Luonto -ohjelman tavoitteena on edistää siirtymää kestävämpään ja tuottavampaan viljelyyn Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Pariisin sopimuksen mukaan päästöt tulisi puolittaa joka vuosikymmen vuoteen 2050 saakka, jotta ilmaston lämpeneminen ei ylitä kriittistä 1,5 asteen rajaa. Tämä luo selkeän suunnan eteenpäin ja tarkoittaa, että meidän on säännöllisesti lisättävä ohjelmaamme uusia viljelykriteerejä, jotta päästöjen puolittumistahti toteutuu ja viljelyn ilmastovaikutukset vähenevät. Tämän lisäksi tutkimus- ja kehitystyö tuottaa uusia, innovatiivisia ratkaisuja niin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kuin luonnon monimuotoisuuden edistämiseen sekä rehevöitymisen ja kasvinsuojelutarpeen vähenemiseen. Tutkimus ja innovaatiot ovat tärkeä osa uusien toimenpiteiden kehittämistä.

Vertailukohtana on keskimääräinen suomalainen rukiin viljely vuosina 2015–2020

Aloitimme Ilmasto & Luonto -ohjelman vuonna 2021. Kun kerromme sidosryhmillemme ohjelman vaikutuksista, vertailukohtana on aina ohjelman lähtötilanne. Se on määritelty keskiarvoksi kotimaisen rukiin viljelyn toteutuneista viljelytiedoista (lähde: ProAgria) vuosina 2015–2020, jolloin ohjelman toimenpiteet eivät olleet käytössä. Ohjelman edistymistä vuosien varrella verrataan aina samaan vertailukohtaan. Koska myös tavanomainen rukiin viljely kehittyy vuosi vuodelta, vertailu siihen johtaisi erilaisiin tuloksiin eri vuosina ja vaikeuttaisi ohjelman edistymisen seuraamista ajan myötä.

Tuottavuuden merkitys tulevaisuuden viljelyssä

Tuottavuuden kasvattaminen on tulevaisuuden viljelyn perusedellytyksiä. Väestö kasvaa maailmanlaajuisesti ja ruoantuotannon on tulevaisuudessa riitettävä yhä useammalle ihmiselle. Tuottavuus vaikuttaa myös viljan ilmastovaikutukseen tuotettua viljatonnia kohden. Tehokkuuden ja tuottavuuden kasvu tarkoittaa sitä, että samalla viljelyalalla voidaan tuottaa enemmän viljaa samoilla tai pienemmillä panoksilla, mikä vähentää viljelyn suhteellista ilmastovaikutusta. Ilmastovaikutuksia vähentäviä toimenpiteitä on siis toteutettava tiloilla tuottavuutta heikentämättä.

Teemme Ilmasto & Luonto -viljelysopimukset hehtaareissa

Me Lantmännenillä teemme viljelijöiden kanssa vuosisopimukset Ilmasto & Luonto -ohjelman mukaisesta viljelystä. Viljelijä sitoutuu viljelemään sovitun hehtaarimäärän ruista, ja hänelle maksetaan viljan hinnan lisäksi erillinen hintalisä ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta.  

Käsittelemme viljaa massabalanssiperiaatteen mukaisesti

Ilmasto & Luonto -viljelyohjelmassa toteutettavat toimenpiteet, kuten biopolttoaineiden käyttö traktoreissa tai kukkivat vyöhykkeet, eivät vaikuta viljaraaka-aineeseen. Ohjelmassa tuotettu ruisraaka-aine on laadultaan, ravintoarvoltaan ja aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan yhdenmukaista tavanomaisen kotimaisen rukiin kanssa. Siksi käytämme Ilmasto & Luonto -rukiin seurannassa niin kutsuttua massabalanssia. Se tarkoittaa sitä, että emme erottele ohjelman mukaisesti viljeltyä ruista fyysisesti toimitusketjussa matkalla pellosta myllyyn ja leipomoon, vaan ruis sekoittuu tavanomaisen kotimaisen rukiin kanssa. Sopimusviljelyn ansiosta tiedämme kuitenkin täsmällisesti, millä tiloilla ja miten paljon ohjelman ruista viljellään. Ohjelman tunnuksella merkityissä tuotteissa käytetyn rukiin määrä vastaa pelloilta puitua Ilmasto & Luonto -ruissatoa. 

Massabalanssi on yleisesti käytetty menetelmä, joka mahdollistaa konkreettisten kestävyystoimenpiteiden toteuttamisen pelloilla ilman viljan fyysistä jäljitettävyyttä. Massabalanssia seurataan ja auditoidaan ulkopuolisen arvioijan (Intertek) toimesta. Raaka-aineen erotteleminen toimitusketjussa nostaisi ohjelman kustannuksia huomattavasti ja hidastaisi siirtymää kestävämpään viljelyyn. Nämä puolestaan vaikeuttaisivat ilmastotavoitteiden saavuttamista. 

Vähennämme viljelyn päästöjä, emme kompensoi

Ilmasto & Luonto -ohjelma sisältää viljelyn päästövaikutuksia vähentäviä toimenpiteitä, ei päästöjen kompensointia. Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät vähähiilisistä lannoitteista sekä ohjelman edellyttämästä 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä maatalouskoneissa. Päästöjä vähentävät toimenpiteet toteutetaan aina viljan arvoketjussa.

Hiilensidonta maaperään aluskasvien avulla on myös tärkeä osa ohjelman toimenpiteitä, mutta tarvitaan vielä enemmän tieteellistä tutkimusta maaperän hiilivarastojen pysyvän muutoksen määrittämiseksi. Siksi olemme käynnistäneet Ilmatieteen laitoksen kanssa kolmivuotisen tutkimusyhteistyön, jonka tarkoituksena on arvioida, minkälaisilla viljelymenetelmillä hiiltä voidaan sitoa maaperään mahdollisimman tehokkaasti. Toivottavasti tulevaisuudessa voimme hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia ohjelmassamme.

Ilmastolaskelmat

Ilmasto & Luonto -ohjelman ilmastolaskelmissa huomioidaan kaikki pellolla tehtävät viljelytoimenpiteet, joilla on ilmastovaikutuksia. Näiden vaikutusten ymmärtämiseksi olemme keränneet tietoa eri toimijoilta tuotantopanosten käytöstä ja niiden valmistuksen ilmastovaikutuksesta. Esimerkiksi: Kuinka paljon lannoitetta käytetään keskimäärin, tai paljonko kyntäminen kuluttaa polttoainetta. Miten paljon polttoainetta ja lannoitetta keskimääräinen suomalainen ruistila käyttää hehtaaria kohden? Tietojen avulla olemme määrittäneet keskimääräisen suomalaisen rukiin viljelyn lähtötilanteen.

Päästöjä aiheuttavien viljelytoimenpiteiden ja tuotantopanosten lisäksi huomioimme myös maankäytöstä aiheutuvat päästöt. Näiden laskennassa käytämme YK:n alaisen ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) julkaisemia päästökertoimia, joita käytetään myös kansallisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa. Maankäytön päästöt otetaan huomioon, mutta viljelykasvien kasvun aikana tapahtuvaa hiilen varastoitumista maaperään emme toistaiseksi laske mukaan, sillä hiilensidonnalle ei ole vielä vakiintuneita laskentamenetelmiä. Laskelmamme keskittyvät tällä hetkellä kriteereihin, joilla vähennetään tuotantopanoksista ja viljelytoimenpiteistä syntyviä päästöjä tiloilla. Tulevaisuudessa tavoitteena on sisällyttää myös hiilensidonta kriteereihin ja laskelmiin.

Tämä laskentatapa antaa arvion keskimääräisen viljelyn ilmastovaikutuksista Suomessa tavanomaisella viljelytavalla. Jotta voimme arvioida Ilmasto & Luonto -ohjelman tuloksia, vertaamme ohjelman viljelykriteereitä tavanomaiseen viljelyyn saman laskentamallin avulla.

Vähähiilisten lannoitteiden ilmastovaikutus

Vuonna 2024 olemme päivittäneet Ilmasto & Luonto -ohjelmaa ja sisällyttäneet vähähiilisen lannoitteen osaksi ohjelmaa. Yaran tuottamat vähähiiliset lannoitteet tuotetaan uusiutuvasta ammoniakista ja niiden avulla voidaan vähentää merkittävästi viljelyn ja ruoantuotannon ilmastovaikutusta. Vähähiilisten lannoitteiden hiilijalanjälki on 80–90 prosenttia pienempi kuin nykyisin parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla valmistetuilla lannoitteilla. Vähähiilisten lannoitteiden myötä Ilmasto & Luonto -ohjelman mukaisen kotimaisen rukiin viljelyn päästövähennys on jopa 30 prosenttia verrattuna lähtötilanteeseen*.  
 
*Lähtötilanne on määritelty keskiarvona kotimaisen rukiin viljelyn toteutuneista viljelytiedoista vuosina 2015–2020, jolloin Ilmasto & Luonto -ohjelman toimenpiteet eivät olleet käytössä. 

Lisätietoja

Laskelmat tehdään Agrosfärin laskentamallin mukaisesti ja ne on kuvattu täältä löytyvässä raportissa.